Kehity sellaiseksi kuin haluat: maaliskuuta 2015

3. maaliskuuta 2015

Case: Tutustuminen anonyymisti netissä




Puuh... Puuh... Kuva: Joan Sorolla


Kysymys:

Olen lukenut blogiasi pitkään. En ole löytänyt avainta onneen, ja olen mielestäni hyvä ihmissuhdetaidoissa ja pärjään hyvin suorissa kontakteissa.

Nyt olen kuitenkin tullut siihen lopputulemaan, että haluan tutustua uusiin ihmisiin, ja olen käyttänyt tässä paljon chat-viestittelyä.
En halua käyttää uusien ihmiskontaktien luomiseen mitään kuvallisia profiileja, koska haluan saada käsityksen ihmisestä persoonan kautta. Mielestäni tämä ei aseta mitään ennakkoluuloja toista kohtaan.

En ole keksinyt, kuinka pääsee rakentavaan keskusteluyhteyteen. Ei voi keksiä avoimia kysymyksiä loputtomiin, jos saa aina lyhyen vastauksen, josta ei voi juontaa jatkoa keskusteluun. Yritän keksiä aina itse vastauksia, jossa kerron itsestäni asioita ja esitän kysymyksen toiselle, mutta en saa ilman kasvokontaktia järkevää keskustelua aikaiseksi. Mielestäni on turhauttavaa kirjoittaa tavanomaisia "mitä opiskelet" tai "mitä teet työksesi", jotta saa edes jotain muuta irti kuin joo tai ei.
 
Kuinka voi saada toisen avautumaan, jos toinen vastaa aina lyhyesti, mutta on kuitenkin kiinnostunut ja haluaa keskustella?

Kuinka pitäisi toimia, että voi rakentavasti keskustella pelkästään toisen subjektiivisten vastausten perusteella, jos ne ovat lyhyitä tai ne eivät kerro mistään? 

Uskon kuitenkin siihen, että vastapuolella on halu tulla kuulluksi ja kiinnostus muita kohtaan, mutta jään rikkominen on kuin hakkaisi kumivasaralla naulaa.


Olenko ihan hakoteillä? Sinulla on ihan mieletön blogi mistä oppii paljon uusia asioita!

Mukavaa kevättä Karla!

 

t. T-mies



Ootko lukenu Kärpästen herran? Kuva: Cory Doctorow



Vastaus:

Iso kiitos viestistä, kannustuksesta ja kauniista sanoista blogista! Sellainen on tosi tärkeää ja antaa energiaa. Tässä vastauksia kysymyksiisi ja toivottavasti mahdollisimman hyödyllisiä sellaisia. Moni muukin pohtii samoja juttuja.

Hyvä, että kysyit: niin saa aina uusia näkökulmia, ja paljon vinkkejä on tarjolla, kun etsii ja kysyy. Mainitsemaasi avainta onneen ei taida olla. Tämän tajuaminen on sinänsä jo eräänläinen avain onneen: kaikilla elämä on jonkinlaista rämpimistä, joten paras vain elää sitä elämää eteenpäin ja kestää niin onnistumiset kuin epäonnistumisetkin ja lopettaa onnen avaimen etsintä.

 

 Sanon suoraan, koska uskon sen olevan sinulle hyödyllisintä: 
Mikäli ajattelet, että paras tapa tutustua ihmisiin on kuvattomasti ja anonyymisti chat-viestittely, niin ihmissuhdetaidoissasi IRL voi hyvinkin olla vielä kehitettävää. 
 
Itse aiemmin tutustuin ja pyrin tutustumaan ihmisiin hyvin paljon netissä ja muuten ei-kasvokkain: tekstareilla (3310), messengerissä (#oldschool), irkissä (@QuakeNet), foorumeilla (HT.net never forgotten)… Kun sitten vuosien päästä oikeasti opin tulemaan livenä toimeen ihmisten kanssa ja antamaan itsestäni haluamani kuvan, niin sen jälkeen ei ole tehnyt mieli yrittää tutustua keneenkään syvemmin netissä. 

Netin avustuksella voi hyvinkin tavata kivoja ihmisiä (kaverimielessä, businessverkostoitumismielessä, romanttisessa mielessä), mutta kannustan tekemään paremmin tutustumisen omalla nimellä ja kuvalla. Ihmiset kannattaa myös mahdollisimman nopeasti tavata livenä (julkisella paikalla). Tällainen käytös olisi ollut itselleni aiemmin aivan liian rohkeaa ja jännittävää, mutta nykyään olen havainnut sen ehdottomasti parhaaksi menettelytavaksi. Tutustun ihmisiin paljon helpommin ja enemmän kuin ennen nettirottana.

 


Mikä sun isän tyttönimi oli? Mitä mieltä oot poneista?
Kuvat: Rickhard Riley & Otis Historical Archives


Syitä miksi suosin livenä paremmin tutustumista ovat mm.: ihmisestä saa hyvän kokonaiskuvan (kunhan antaa toiselle aikaa rentoutua ja avautua), ihminen on aidoimmillaan kun hänet näkee kasvotusten (kynnys esittämiseen on suurempi ja todennäköisyys väärien asioiden olettamiseen on pienempi), livenä näkee tärkeät kehonkielen merkit sekä äänensävyt, keskustelu on vaikuttavampaa oikeassa elämässä kuin näpytellen ja mielenkiintoiset ihmiset liikkuvat yleensä myös talonsa ulkopuolella ihmisiä tavaten eivätkä vain netissä runsaasti keskustellen (tai ehkä mielenkiintoiset on väärä sana, mutta sanoisin oikean elämän kokemusta omaavat mielenkiintoiset ihmiset).

Ymmärrän, että koet, että kuvaton profiili tuo ennakkoluulottomammin persoonan esille. Itse koen, että ihmisen ulkomuoto ja reaalimaailman elämäntilanne yleensä on osa häntä niin vahvasti, että on vaikea tutustua vain kirjoittelun perusteella persoonaan. Lisäksi suuri haaste on se, millaiset ihmiset yleensä haluavat tutustua kuvattomien anonyymien profiilien avulla: usein sellaiset, jotka ovat elämässä todella todella arkoja tai joilla on jotakin epäilyttävää salattavaa. 


Tutustumisen opettelu ja tutustuminen yleensä on tosi hankalaa, jos vastakkain on kaksi tälle asialle uutta ihmistä. Ja sellaisia netissä feikkinimien takana paljon pyörii. Mukavampaa seuraa voi usein löytää, kun antaa itse itsestään rohkeasti enemmän, ja lähtee sitten tutustumaan toisen persoonaan ihan livenä. Kannattaa katsoa, miten hyvät tutustujat sen tutustumisen tekevät, ottaa heistä mallia ja mahdollisesti myös tutustua heihin. Ei tarvitse jahdata "supersuosittuja" henkilöitä (siinä voi oppia ihan vääriä tapoja), vaan sellaisia, joilla on jonkin verran kavereita ja jotka niitä koko ajan luonnollisesti saavat lisää.

Sitten annan vinkkejä siihen netissä keskusteluunkin, mistä kysyit. :)

Kysymysten tekoa voi harjoitella. Itse olen siinä todella paljon kehittynyt ja vuosiin ei ole tullut tilannetta, jossa en olisi keksinyt kysymyksiä riittämiin. Tässä jotakin ohjeita ja harjoituksia: Kysy = Hiljainen hetki hiljaisille hetkille

Tärkeää kysymyksissä on keskittyä toiseen ja toista kiinnostaviin aiheisiin. Aloita riittävän yleismaailmalliselta tasolta. Jos toinen on arkaa tyyppiä, niin hän ei heti halua puhua henkilökohtaisista asioista kuten perheestä tai asuinpaikasta, vaan vaikka lempiartististaan tai uusista elokuvista. Hyvä keskustelija keskustelee innokkaasti aiheesta kuin aiheesta: turhanpäiväisestä, tavanomaisesta tai tärkeästä, itseä koskevasta tai ihan muusta. Tämä kannattaa ottaa asenteeksesi. 


Monelle tosiaan on helpompi aloittaa keskustelu ja tutustuminen yleismaailmallisemmista aiheista. Toisaalta taas jotkut nauttivat siitä, että hyppää yli kaikki tavanomaiset kysymykset ja heti aloittaa jostakin persoonallisemmasta. Omasta mielestäni molemmat ovat ihan hyviä tapoja. Hieman kuitenkin ärsyttää, jos joku olettaa, että heti keskustelun alussa on aina oltava persoonallinen ja tehtävä vaikutus: tällainen ihminen osoittautuu usein muutenkin muita tuomitsevaksi ja kanssakäymisessä hankalaksi henkilöksi. Hyvä keskustelija etsii keskustelusta mielenkiintoisia juttuja ja tarttuu niihin, huono keskustelija etsii huonoja juttuja ja tuomitsee niitä.
 



Onko sinusta kiva olla metsässä? Tosi kauan? Kuva: Noro8


Tutustuminen vie aina aikaa, joten on aihe mikä vain, niin henkilön kanssa on vain keskusteltava tietyn verran, että keskustelusta tulee helppoa ja luonnollista. On siis hyvä pyrkiä aluksi vain jatkamaan keskustelua ja jättää sen tason tai aiheiden tarkempi miettiminen myöhemmäksi. Hyvä, että olet myös jakanut itsestäsi asioita: se nopeuttaa tutustumista ja laskee muureja. Usein noin kolme pidempää keskustelua tai vaikka ajallisesti pari viikkoa voi kestää, että on tutustunut jollakin lailla johonkin henkilöön. Siinä epämääräinen pallopuistoarvio suuntaa antamaan.

Jos toista henkilöä kiinnostaa keskustelu, niin hän hyvin harvoin vastaa lyhyesti eikä kysy vastakysymyksiä. Siksi kyseenalaistaisin sen, kiinnostaako toista todella keskustella, jos keskustelua on vaikea saada eteenpäin ja vastausviestit ovat lyhyitä. Sen sijaan, että yrittää saada tällaisen henkilön avautumaan ja puhumaan enemmän, kun on vaikka parina päivänä yrittänyt, niin kannattaa suosiolla etsiä uutta seuraa. Maailma on täynnä upeita tyyppejä, jotka haluavat keskustella kanssasi ja vievät ihan itse keskustelua eteenpäin.

Miltä kuulostaa? Tuliko mieleen lisäkysymyksiä?

Erinomaista vuotta 2015!



Karla Nieminen



Me pidämme näistä maskeista. Kuva: markjhandel



Kysyjän vastaus vastaukseen:


Hei Karla,

Kiitos vastauksesta.

Loistavaa, kun kommentoit ja argumentoit suoraan anonyymiutta. Uskon, että tämä auttaa minua jatkossa eteenpäin. Minusta tuntuu, että ihmiset uskaltavat liian harvoin ottaa oikeita ongelmia esille ja antaa palautetta tai kommentoida. Itse tykkään rakentavasta ja kehittävästä palautteesta.

Omassa keskustelutaidoissa näen itseni hankalana keskustelijana ja tässä minulla on peiliin katsomisen paikka. Pitää aloittaa harjoitteleminen, jotta saan jatkossa enemmän irti itsestäni ja verkostoidun aktiivisemmin erilaisten ihmisten kanssa.

Vastauksesi avasi minulle, että minulla on opettelemista monella saralla. En heitä kuitenkaan kirvestä kaivoon, vaan otan itseäni niskasta kiinni ja menen ulos omalta mukavuusalueelta. Tämä tietenkin on se haastavin osuus.

Kiitos vielä vastauksestasi. Ehkä joskus näemme kursseillasi. :)

Mukavaa viikon alkua!

Terveisin T-mies





P.S. Tervetuloa viettämään hauska viikonloppu ihmissuhdetaitojen parissa huhtikuussa 2015! Kurssilla keskustellaan ja harjoitellaan huippuunsa taitoja hyvään ensivaikutelmaan, rentoon itsevarmuuteen, keskustelun avauksiin, ystävystymiseen ja flirttailuun, kivassa pienryhmässä. 

Jokaiselle löytyy jotakin uutta. Kukaan ei ole näissä taidoissa liian hyvä:
 

http://www.jaanmurtajat.fi/#!avoimet-kurssit/c14w7





Parhain terveisin,
Karla Nieminen

Yrityksestäni ja koulutuksistani voit lukea lisää osoitteesta
http://www.jaanmurtajat.fi

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...