Kehity sellaiseksi kuin haluat: Nariseepa lattia = briliantti keskustelun avaus

9. toukokuuta 2012

Nariseepa lattia = briliantti keskustelun avaus


Ennen mietin valtavasti sitä, kenelle menen puhumaan ja mitä sanon. Koulussa minun oli hankala puhua muille kuin läheisimmille kavereilleni. Oli täysin mahdotonta, että olisin mennyt vaikka ennen oppitunnin alkua istumaan jonkun vähän tuntemattomamman tyypin viereen ja aloittanut keskustelun. Nykyään puhun missä haluan, kenelle haluan ja tiedän, mitä sanoa. Se on ihanaa se. Tämä kirjoitus kertoo vinkkejä keskustelunaloitukseen. Esimerkit ovat tällä kertaa koulusta, mutta opit sopivat myös baariin ja työpaikalle.


 
Ensiksi, keskustelun aloituksessa on tärkeämpää miten sanot kuin mitä sanot. Sano asiat rennosti, hymyillen ja katso silmiin. Mitä tahansa sanotkin, niin keskustelunaloitus on kuitenkin kysymys "Puhutaanko?" valepuvussa.

Älä sano asioita neutraalilla naamalla, vihaisen näköisenä, masentuneen näköisenä, tylsistyneen näköisenä… Voi tuntua itsestään selvältä, mutta silti valtava osa ihmisistä aloittaa keskustelut vihaisen oloisena tai painostavalla tuijotuksella, koska jännittää keskustelun aloitusta. Myös neutraali ilme tulkitaan usein negatiiviseksi. Harjoitus auttaa, joten treenaa valtavasti. Vinkki treeniin: Kysy 10 ihmiseltä Kampin keskuksessa missä on Annankatu.



Nöf nöf! En nyt yhtään tiedä, missä on Annankatu, hihhihhih.
Kuva: SidPix

 
Keskustelun aloituksen sisältöä hioessa kannattaa muistaa kaksi asiaa:

  1. Ole yksinkertainen. Todella yksinkertainen.
  2. Älä ole ahdistava.

Ihminen, joka ei ihan ymmärrä, sanoo aina ei. Keskustelun aloituksen tulee siis olla todella yksinkertainen. Jos yrität joskus myydä jotain, niin älä tarjoa pakettia, jonka sisältöä tai ominaisuuksia toinen ei ymmärrä. Epäselvään tarjoukseen vastataan aina ei. Älä yritä aloittaa keskustelua lauseella, jota toinen ei ehkä ymmärrä. 

Huonoja vaihtoehtoja:
"Jos sitten huomenna on tunti ja kun taas noi sun kengät ois täällä ja hienot niin huomaa sitten helposti." (Täh?)
"Eikös tämän taiteilijan kanneluuri olekin aika kalvinistinen?" (Tähtäh?) 

Miten sitten olla ei-ahdistava? Ajattele, että keskustelun aloittaminen on täysin luonnollinen juttu. Jos et tee sitä joka päivä, niin ajattele, että teet sitä joka päivä. Kyseessä ei ole esim. kosinta, vaan rento, harmiton ja ehkä pian unohtuva lausahdus. Oleta, että kaikki menee putkeen. Sinusta pidetään ihmisenä sekä eläimenä, keskustelustanne tulee hauska ja saat vielä palkinnoksi sen jälkeen ponin.

Älä sano alkuun mitään ahdistavaa tai painostavaa, kuten "Onko sulla tyttöystävää?" tai "Haluaisitko jutella?". Yritä puhua kuin puhuisit kavereillesi ja pysy aluksi yleisissä asioissa toisen henkilökohtaisten asioiden utelun sijaan. Säilytä positiivinen fiilis. Tämä on haastavaa, jos on tottunut saamaan muilta takaisin nyrpeää naamaa, mutta kannattaa. Oma käytöksesi vaikuttaa valtavasti muihin ja heidän käytökseensä sinua kohtaan. Jututa toista iloisesti parin minuutin ajan ja tulkitse sitten hänen reaktiostaan, onko hän juttutuulella, jännittynyt vai ärsyyntynyt. Kahdessa ensimmäisessä tapauksessa jatka juttelua ja katso, mitä tapahtuu.


"Kiva kaulakoru!" = neroutta
Kuva: lilaclion

Hyviä vaihtoehtoja aloitusrepliikiksi joka tilanteeseen voi keksiä seuraavan listan avulla. Mukana esimerkit kouluun. Toimii. Lisää kirjassa "How to Make People Like You in 90 seconds or less" (Nicholas Boothman).


  • Moi: "Moi! Miten menee? Miten meni viikonloppu?"
  • Tilanteen kulku: "Tää enkun kappale Skotlannista on aika mielenkiintoinen."
  • Ympäristön ominaisuudet: "Nää penkit mukavat istua, ei liian kovat."
  • Yhteiset haasteet: "Opettaja taitaa olla taas vähän myöhässä."
  • Kehu vaatteista tai mistä vaan: "Kiva paita."
  • Oma pieni vastoinkäyminen/moka/virhe: "Mä en sitten millään opi derivointia."
  • Mielipiteen kysyminen: "Mitä tykkäät tosta uudesta opettajasta?"
  • Kysymys, johon tiedät vastauksen: "Monelta tää tunti alkaa?"


Entä jos olet ottanut nämä protipsit käyttöösi ja toinen ei silti avaudu? Anna hänelle kolme tilaisuutta puhua vähän enemmän kuin joo tai ei. Esitä siis esim. kolme avointa kysymystä tai puhumaan houkuttelevaa lausahdusta iloisesti hymyillen ja ignoroiden toisen mahdolliset kielteiset reaktiot. Jos lämpenemistä ei tapahdu, niin toivota hyvää päivänjatkoa. Vika ei ole sinussa vaan hänessä. Heitä sitten erittäin simppeli verkkosi uusille joskus nihkeille vesille, jotka kuitenkin ovat täynnä ihania kohtaamisia.


P.S. Jäänmurtajien sivuilta löydät lisätietoa luennoistani ja kursseistani. Voit lukea palautteesta, miten osallistujat ovat hyötyneet ja millainen tyyppi olen: http://www.jaanmurtajat.fi/#!palvelut/cpt6





Parhain terveisin,
Karla Nieminen

Yrityksestäni ja kursseistani voit lukea lisää osoitteesta
http://www.jaanmurtajat.fi



13 kommenttia:

Aktiivilukija kirjoitti...

Olipa sangen piristävä kirjoitus, hihitin iltapäiväkahvilla tätä lukiessani. Itsekin huomaan usein jännittäväni keskustelunaloitusta ihan liikaa, ja mietin hirveästi, mitä seuraavaksi sanoisin. Pitäisi uskaltaa sanoa useammin jotain tosi mielikuvituksetonta eikä koko ajan pohtia, mitä kommentoisi.

Keskustelemalla voi saada poninkin! Itse sarkastisena 13-vuotiaana, kun vanhemmat kyselivät syntymäpäivälahjatoiveita, vastasin haluavani ponin. Isä raahasi suulin perältä ikivanhan Tunturi Ponin, jolla ajeltiin iloisesti bussipysäkille seuraavat viisi vuotta.

Karla Nieminen kirjoitti...

Kiva, jos kirjoitus piristi! Hyvässä keskustelussa on usein n. 60 % toistoa ja turhanpäiväistä hölinää, joten sitä ei kannata pelätä tai välttää.

Poni-pyörä on kuitenkin parempi kuin paketillinen meetvurstia. ;)

Roosa kirjoitti...

Tosi hyvä kirjoitus taas ja kiitos blogistasi muutenkin! Täältä saa paljon paljon vinkkejä elämään ja sosiaalisiin suhteisiin! :)

Itse olne saanut rohkeutta sosiaalisen kanssakäymiseen kaupan kassalta. Olen ollut jo monen kesänä eräässä päivittäistavaroita myyvässä kaupassa töissä ja istuskellut kassalla siis aika paljon. Siinä tulee asiakkaille heitettyä milloin mitäkin kuten "Onpa ihanan värinen paita!". Yleensä asiakas ilahtuu ja innostuu sanasen pari vaihtamaan kanssani ja se piristää kyllä kummasti :) Sitä kautta on sitä rohkeutta tullut avata keskusteluja muissakin tilanteissa :)

Karla Nieminen kirjoitti...

Kiitos Roosa kauniista sanoista ja vinkeistä. Mahtavaa, että myyjä kehuu myös asiakkaita eikä vain toisinpäin :)

Mia kirjoitti...

Kiitos Karla hyvästä postauksesta! Jäin vain miettimään, että puolet ehdottamistasi aloitusrepliikeistä on negatiivisia. Eikö olisi aina parempi aloittaa keskustelu positiivisella kommentilla, esim. "Onpa tässä enkun kappaleessa mielenkiintoinen aihe". Tässä joutuu ehkä itse näkemään vähän vaivaa, että löytää sen mielenkiintoisen aspektin, mutta ainakin omasta mielestäni on paljon helpompi lähetä mukaan keskusteluun positiivisen ihmisen kanssa kuin asioista valittavan kanssa, lisäksi siitä saa myös itse hyvän mielen kun huomaa, ettei se enkun kappale ehkä olekaan niin tylsä. :)

Karla Nieminen kirjoitti...

Totta, että positiivisuus usein vie pidemmälle kuin negatiivisuus. Jostakin syystä ihmiset kuitenkin pitävät usein yhdessä asioista valittamisesta ja se yhdistää helposti ihmisiä, jonka vuoksi mukana on myös lievästi negatiivisia aloituksia. Mutta vaikka käyttäisikin negatiivista aloitusta, niin sen kannattaa olla vain jokin lievästi kielteinen huomio ja siitä tosiaan kannattaa suunnata pian positiivisempiin aiheisiin.

Positiivisten ihmisten kanssa on yleensä mukavampi keskustella ja joka asiasta löytää sekä hyviä ja huonoja puolia, joista on yleensä kivempaa keskittyä niihin hyviin. Eiköhän joka enkun kappaleessa tosiaan ole jotakin mukavaa. :)

Anonyymi kirjoitti...

Hei!
Kerrotko miksi ei kannata aloittaa keskustelua "Haluatko jutella?"?
Taidan itse tehdä tätä aika paljon... Mulle on vaikeaa sellainen tyhjänpäiväinen "säästä puhuminen", siis se small talk. Yritän kyllä vieraampien ihmisten seurassa olla kivasti sosiaalinen, varsinkin jos haluan keskustella. Haluan kuitenkin että pystyn joidenkin (tuttujen) ihmisten kanssa olemaan just sellainen kuin olen. On tosi stressaavaa jos joutuu kaiken aikaa toimimaan toisin kun on itselle luonteista.

Karla Nieminen kirjoitti...

Terve!

Voin toki kertoa. "Haluatko jutella?" keskustelun aloitus vieraan ihmisen kanssa koetaan usein painostavaksi, ainakin kahdesta syystä:

a) Jos henkilö vastaa myöntävästi, hänen on "pakko" jutella jonkin aikaa, on keskustelukumppanilla sitten minkä tahansa laisia juttuja.
b) Ihminen, joka on tottunut juttelemaan kaikkialla vieraiden kanssa ja joka on hyvää juttuseuraa, ei kysyisi tällaista. Hän olettaa, että ihmiset haluavat jutella hänen kanssaan. Kysymällä näin saatat siis luoda toiselle mielikuvan, että et yleensä juttele ihmisten kanssa jostakin syystä, joka saattaa olla jotenkin epäilyttävä.

Ihmisten ajatukset aluksi tuppaavat olemaan kaikesta vähän negatiivisia. Siksi neuvon aluksi varomaan mitään, joka saattaa herättää muissa negatiiviset fiilikset ja/tai pakoreaktion.

Moni luulee, että small talk on tyhjänpäiväistä ja tylsää. Todellisuus on toinen: hyvä small talk on mukavaa tutustumista ja hauskaa. Aluksi ei voi puhua mukavasti kaikista henkilökohtaisemmista aiheista, joten on hyvä aloittaa yleismaailmallisemmista aiheista ja tunnustella, millainen toinen tyyppi on. Hyviä aiheita keskustelun aloituksen jälkeen small talkiin ovat esimerkiksi elokuvat, julkkikset, uutiset, musiikki, lomat, työ, opiskelu, harrastukset ja lemmikit.

Itse olen kokenut small talkin opettelun ym. niin, että olen oppinut, miten tutustutaan/keskustellaan eikä niin, että joudun toimimaan vastoin omaa luonnetta. Jos harjoittelet paljon small talkia, niin ehkä sinustakin se alkaa tuntua hauskalta ja omalta jutulta eikä omalle luonteelle vastaiselta. Ihmissuhteissa muita ei voi muuttaa, mutta itseään voi kehittää, jonka vuoksi esimerkiksi harjoittelen yleisiä small talk taitoja enkä oleta, että ihmiset toimivat minun haluamallani tavalla.

Tsemppiä ja hyvää kesää! :)

Anonyymi kirjoitti...

Hyviä vinkkejä kiitos paljon

Karla Nieminen kirjoitti...

Ole hyvä! Mahtavaa, että ovat hyödyksi.

Anonyymi kirjoitti...

Vinkkisi ovat oikein päteviä ja minun omankin kokemuksen mukaan monet niistä toimivat myös käytännössä. Minulla ei ole ongelmaa aloittaa keskustelua yleensä missään mutta ongelmana on sen sujuvan alkujutustelun jälkeen jatkaa juttua. Jos minulla tulee esimerkiksi tarve käydä baarissa wc:ssä niin tuntuu että tapani lähteä paikalta on sellainen että tutustuminen jää sitten siihen. Olisiko sinulla Karla yleispätevää vinkkiä siihen miten ihmisiin voisi tutustua pikkuhiljaa pitkin iltaa?

Karla Nieminen kirjoitti...

Kiitos kannustavasta kommentista ja kysymyksestä. On vinkkejä tuohonkin tilanteeseen. :)

Ensiksi: Pikkukeskusteluja kannattaa olla riittävästi. Eli monessa paikassa vaihdat monen ihmisen kanssa pari sanaa, niin joihinkin tutustuu sitten paremmin. Sitä on hankala ennustaa keneen, eikä voi siis valita heitä joukosta ja puhua vain heille: aina joku on kiireinen, kemiat ei kohtaa ym. Kun näitä kohtaamisia on useita, niin ei tarvitse yhdestä stressata niin paljoa. Se näkyy miellyttävänä rentoutena, kun ei haittaa, jos joku jutustelu jääkin siihen yhteen kertaan. Sellaista sattuu.

Tuollaisessa tilanteessa, kun vaikka juhlissa lähtee käymään vessassa, on ihan hyväkin jutella välillä jollekin muulle. Niin ei ahdista toista, koska vaikka kuinka kemiat kohtaisivat ja joku haluaisi tutustua, niin uuden ihmisen kiinniliimautuminen on aika pelottavaa monen mielestä.

Miten jatkaa keskustelua: Jos kyseessä on sellainen tilanne, että et oletettavasti tapaa tätä henkilöä enää esimerkiksi saman porukan tapahtumissa, niin kannattaa vaihtaa yhteystietoja. Se voi ensin tuntua jännittävältä, jos sitä ei ole ennen paljon tehnyt. Välillä myös saa kieltäviä ja varautuneita reaktioita, joita ei voi välttää ja joihin pitää vain tottua. Yhteystietoja voi vaihtaa kaikessa mielessä: kaverimielessä, verkostoitumismielessä tai treffimielessä.

Itse voisin sanoa vaikka jotain tällaista: "Oli tosi kiva keskustella. Olisi kiva jatkaa joskus vaikka jossain toisella keikalla. Ootko sä facebookissa?" tai "Sun yritys vaikuttaa mielenkiintoiselta. Olisi kiva pitää yhteyttä, ootko Linkedinissä?"

Jos/kun vaihdatte yhteystietoja, niin sitten laittamaan follow upia:
http://jaanmurtajat.blogspot.fi/2011/09/follow-up-or-fail.html

Myös täältä voi löytyä paljon lisää hyödyllisiä vinkkejä:
http://jaanmurtajat.blogspot.fi/p/blog-page_25.html

Erinomaista kesän alkua!

Karla Nieminen kirjoitti...

Edellisestä kommentista pidempi versio omana postauksenaan:
http://jaanmurtajat.blogspot.fi/2015/09/case-hetken-jutustelusta-tutustumiseen.html

Lähetä kommentti

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...