Kehity sellaiseksi kuin haluat: Case: 24/7 someviestittely ahdistaa

29. joulukuuta 2014

Case: 24/7 someviestittely ahdistaa


Kysymys:



Hei Karla,

Kiitos erittäin kiinnostavasta blogistasi, jonka sisällön ahmin sen löydettyäni muutamassa päivässä! 


Itseäni mietityttää usein kuinka selittää ystävilleen ja tuttavilleen nykypäivän mittapuulla harvalukuista yhteydenpitoa. Tuntuu, että nykyään koko ajan pitäisi olla avoin kaikille, sillä kuka tahansa saattaa ottaa yhteyttä milloin tahansa ties mitä kanavaa pitkin. Minulla on viha-rakkaussuhde someen. Arvostan sitä, ettei tarvitse olla koko ajan tavoiteltavissa ja tietää uutisia tunnin tarkkuudella - minulla ei ole tapana näppäillä puhelinta joka hetki.



How about... NO. Kuva: pippalou


Usein jos saan jonkin viestin, en edes uskalla avata sitä, sillä jännitän sen mukanaan tuomia mahdollisia toimenpiteitä. Ja toki vastaus yhteydenottoon pitäisi kirjoittaa samantien, tai on suuri vaara, että se unohtuu. Ja sekös vasta on kurjaa ja kiusallistakin. On nolo tilanne, kun vastaus on jäänyt jopa monen kuukauden ajan kirjoittamatta tuttavalle. Sitä kun ei haluaisi antaa sitä valheellista kuvaa toiselle, etteivät toisen tekemiset kiinnosta. Ongelma on se, että kun omasta mielestäni suuritöinen vastaus on kirjoitettu, on jotenkin lamaannuttavaa, kun toinen voi vastata jo samana iltana ja taas to-do -listalla on suuritöinen vastaaminen tälle takaisin. 

Pidän älyttömästi muista ihmisistä ja sosiaalisesta kanssakäymisestä heidän kanssaan, mutten halua nakottaa tietokoneella tilittämässä kuulumisiani. En halua vaikuttaa ylimieliseltä tai erakolta, joten Karla, voitko antaa minulle avaimia pulmaani?

Kuinka siis pelastautua tilanteissa, joissa vastaus on auttamattomasti myöhässä? Vai pitäisikö luoda päivittäiset rutiinit yhteydenpitoon? Entä jos oma halu on huomattavasti harvempi yhteydenpito, kuin vastapuolen? Miten selittää tutuilleen tämä ystävällisesti? 

 
Olen myös työssä, jossa sosiaalinen media on tärkeä työkalu ja täten koko ajan läsnä. Yrityksessä arvostetaan lähes välitöntä reagointia somen kautta tulleisiin kysymyksiin. Onko sinulla vinkkiä, miten tehostaa ajankäyttöä silloin, kun on oltava jatkuvassa valmiustilassa somen suhteen, muttei halua tulla jatkuvasti sen keskeyttämäksi?


Tuntuu, että tämä kaiken digitalisoituminen orjuuttaa olemaan tavoitettavissa 24/7. En halua digiajan kirjekavereita, haluan tavata ihmisiä! 


Kiitos ajastasi jo etukäteen ja aurinkoista tulevaa kevättä!

Ystävällisin terveisin, Uusi innokas lukijasi L

PS. Jos teet digi-ihmissuhdetaidoista blogauksen, saat ehdottomasti käyttää tätä kysymystä avauksessa, mikäli koet sen mielekkäänä!




Businesslook vai metsurilook - valintojen valinta. Kuva: typexnick


 

Vastaus:

 

Hei L,
 

Täältä tulee blogauksen täydeltä vastausta. :)

On hyvä, että ottaa myös itselleen aikaa, eikä ole koko ajan hengailemassa sosiaalisessa mediassa (=some). On hyvä taito osata johtaa itseään ja ajankäyttöään sen verran, että ei stressaa, että aina heti pitäisi vastata muiden pyyntöihin.

Somessa oleminen ei onneksi tarkoita sitä, että koko ajan pitäisi olla tavoitettavissa tai että edes kävisi some-sivuilla joka päivä. Tässäkään asiassa ei tarvitse valita kumpaakaan ääripäätä (koko ajan somessa tai ei ollenkaan somessa) vaan voi valita itselleen sopivan sekoituksen. Vaikkapa facebook-viestejä voi käydä lukemassa parin päivän välein. Puhelimesta voi halutessaan laittaa someviesteistä hälytykset pois päältä, ja katsoa viestit sitten vain sillon kuin haluaa. 



Sinun tilanteeseesi annan lyhyesti seuraavat vinkit:
  • Käytä somea säännöllisesti tiettyinä aikoina
  • Laske rimaasi vastausviestien laadulle
  • Kun saat viestin: vastaa, laita kalenteriin tai älä lue vielä
  • Kirjoita lyhyemmin ja kysele vähemmän
  • Ehdota tapaamisia livenä tai soita ihmisille
  • Mahdollista someton aika netin ja somehälytyksien katkaisemisella
  • Muista, että pitkällä aikavälillä some säästää aikaa!


Pidemmin:

Tilanteesi ydin ei nähdäkseni ole yhteydenpidon vaiva tai yleisyys, vaan se, että olet todella itsekriittinen ja vaativa itseäsi kohtaan yhteydenpidon laadussa (viestien kirjoituksessa). Ehkä koet, että ihmiset odottavat sinun pitävän huolellisemmin yhteyttä, kun he todella odottavat sitä. Ei ihmisiä yleensä haittaa, jos viesti tulee jonkin verran myöhemmin tai jos se ei ole kovin huolellisesti kirjoitettu. Yhteydenpidossa määrä on usein tärkeämpää kuin laatu.

Minua todella paljon hyödyttänyt vinkki: Laske laatuvaatimuksia yhteydenpidon suhteen ja nosta sen määrää. Itsekin ennen suunnittelin tarkkaan viestejä, joka viivytti niihin vastaamista ja vei turhaa energiaa (kuten kuvailet). Ei se yhteydenpito tai ihmissuhteet ylipäätänsä ole niin tarkkaa hommaa. Parempi yleensä sekä lähettäjälle että vastaanottajalle, että vastaa nopeasti jotain lyhyesti sinne päin eikä jää pitkäksi aikaa hiomaan vastausta. Nämä kaksi päämäärää (kommunikaation laatuvaatimusten alentaminen ja määrän kasvattaminen) myös tukevat toisiaan: kun viestejä ei mieti niin paljon, niitä on helpompi lähettää enemmän, ja kun viestejä lähettää enemmän siihen tottuu eikä mieti enää niiden sisältöä niin paljon. Lisäksi luotettavuus viesteihin vastaamisessa kasvaa paljon, mikä on kaikille osapuolille kivaa, jee.


Se, kun luettu viesti leväperäisesti unohtuu, on kaikille osapuolille ärsyttävää.

Jos et halua joskus vastata heti viestiin, niin sitten voit laittaa siitä vaikka muistutuksen tai kalenterimerkinnän (teen tätäkin koko ajan jonkin verran). Tosin suosittelen yleensä vastaamaan heti viestin luettuasi: tosiaan vaikka vaan lyhyesti ja nopeasti. Se on usein ehdottomasti tehokkain ja vaivattomin tapa. Tämä toimii myös: Jos et ehdi vastata jossakin tilanteessa, niin älä vielä silloin lue viestiä, ja kun tulee rauhallisempi hetki niin lue ja vastaa nopeasti. Viestejä voi useimmissa viestimissä myös merkitä takaisin lukemattomiksi vaikka ne olisikin jo lukenut. Voit siis tiukassa paikassa merkitä viestin takaisin lukemattomaksi ja vastata myöhemmin.

 


Call me maybe? Kuva: typexnick



Kysyt: "Kuinka siis pelastautua tilanteissa, joissa vastaus on auttamattomasti myöhässä? Vai pitäisikö luoda päivittäiset rutiinit yhteydenpitoon?"

Todellakin, kuten itse sanoit, jos et vastaa jonkun viestiin parin päivän tai viikon kuluessa, niin he ajattelevat, että et halua vastata heille ja tämä vaikuttaa negatiivisesti ihmissuhteeseenne. Ja voit myös vaikuttaa ylimieliseltä/erakolta. Tämä on luonnollinen tapa ajatella asiasta, eikä tässä selittelyt toiselle auta paljoa. On parempi kuitenkin vastata myöhään (vaikka 2 viikkoa jälkeenpäin) kuin ei milloinkaan. Voit sanoa silloin esim. "Kiva kun laitoit viestiä. Oli tosi kiire töiden/opiskelujen kanssa." ja sitten selittää asiasi/vastauksesi.

Sen sijaan, että miettisit, miten voit selitellä vastaamattomuuttasi toisille, on tosiaan parempi miettia tapoja, miten voit kehittää omaa toimintaasi. Ihan päivittäin ei välttämättä tarvitse olla ihmisiin yhteydessä (paitsi nyt ihan lähimmät ihmiset joita näkeekin päivittäin), mutta ainakin viikottaiset rutiinit yhteydenpitoon ja viesteihin vastaamiseen on hyvä kehittää. Kun tietää, miten organisoi viesteihin vastaamisen, niin se vähentää stressiä, kun asiaa ei tarvitse enää miettiä. Helpoin tapa organisoida asia: vastata vaan nopeasti jotain (ei hioa vastausta tai kirjoittaa pitkästi).

Sanot myös, että "Ongelma on se, että kun omasta mielestäni suuritöinen vastaus on kirjoitettu, on jotenkin lamaannuttavaa, kun toinen voi vastata jo samana iltana ja taas to-do -listalla on suuritöinen vastaaminen tälle takaisin."

Tuossa on tuo sana "suuritöinen", joka kertoo, että laitat tosiaan (liian) paljon energiaa vastaamiseen. Harjoittele siis vastaamaan lyhyesti ja ihan vaan mitä ensin mieleen tulee. Kaikkea ei tarvitse kertoa, ja sanamuodoilla ei ole niin väliä. Yksittäisen viestin hiominen on pikkupikkupikku osa tätä elämää eikä siihen kannata hirveästi panostaa aikaa tai energiaa. Kokonaisuus (mm. yhteydenpidon määrä) ratkaisee. Soitto on myöskin hyvin nopea tapa hoitaa homma ja se selvittää yleensä kaiken tarvittavan viestejä selkeämmin.

Kysyt: "Entä jos oma halu on huomattavasti harvempi yhteydenpito, kuin vastapuolen?"

Jos vastaat suht lyhyesti, niin olet kohtelias, mutta annat samalla viestin, että et jaksa pitää paljoa yhteyttä. Myös jos kysyt paljon, se tulkitaan usein haluksi pitää aktiivisesti yhteyttä. Kannattaa siis välttää runsasta kysymistä ja pitkiä usean kappaleen viestejä, jos et halua paljon aktiivista yhteydenpitoa johonkin suuntaan.


Voit joskus sanoa vastapuolelle, että sinulla on juuri menoa/tekemistä, tai että kerrot/kysyt asiasta lisää, kun näätte seuraavan kerran livenä (jos et jaksa netissä keskustella). Ehdota rohkeasti tapaamisia niille ihmisille, jotka sinulle paljon viestittelevät ja joista pidät, niin he tietävät, että haluat kuitenkin olla tekemisissä heidän kanssaan, vaikka et päivittäin viestittelekään.

Erityisesti töihin: On olemassa ohjelmia, jotka laittavat somekanavat kiinni aina tietyn pituiseksi ajaksi, esim. 30 min tai 60 min. Niiden idea on aina antaa juurikin keskeytymätön työhetki kaiken sometuksen keskelle. En osaa suositella mitään tiettyä ohjelmaa, mutta varmaankin googlaamalla löytyy tai sitten vain netti pois päältä kirjoitustöiden ajaksi. Itse olen laittanut pois päältä kaikki hälytykset koneen sekä puhelimen sähköpostista, facebookista, Tinderistä (köh), Skypestä ym. ja katson ne sitten tietyin väliajoin. 

Someen liittyen puhutaan liikaa siitä, kuinka se vie aikaa. Oikein käytettynä ja ehkä väärinkäytettynäkin some säästää aivan järkyttävästi aikaa. Useaan ihmiseen on helppoa pitää yhteyttä, uusia mahdollisuuksia löytyy koko ajan ja haluamansa tiedot on nopeaa kysyä tuttavapiiristä. Embrace the chaos!


 
Let's get down to it. Kuva: typexnick



Vastaus vastaukseen:

 

Hei Karla,

Kiitos ajatuksella tehdystä ja asiarikkaasta vastauksestasi. Mielestäni on upeaa, että vielä palasit minulle asiaan, joten kiitos myös siitä! 

Olen kiinnostunut henkisestä hyvinvoinnista. Somepaasto tai somen niskaotteen kyseenalaistaminen on ollut usein mielessäni. Tästä syystä jatkan vielä rajojeni piirtämistä sen suhteen, mikä tuntuu hyvältä määrältä someilua missäkin aikaikkunassa.

Olen koettanut rakentaa rutiineja ja pieniä vastauspysäkkejä viikon varrelle, jolloin käyn kaikki vastausta odottavat viestit ja eri kanavat läpi ja reagoin niihin. Olen ajatellut soveltaa työtilanteeseenikin ehdottamaasi systematiaa ja tarkastaa tilanteen tietyin väliajoin säännöllisesti - ja kuten sanoit, kun itselläni on aikaa myös vastata viestiin.  
 
Vinkkisi, jossa esität pitkän tekstin viestittävän vastapuolelle halua kirjoitella enemmänkin netissä on totta - siihen minun on varmasti syytä tarkoituksella kiinnittää enemmän huomiota ja niukentaa kirjoittamani tekstin määrää.



Odotan innolla uusia postauksiasi, Karla! Toimintaasi seuranneena teet hienoa työtä palvelevana asiantuntijana. Toiminnastasi välittyy ihanasti se, että olet todella kiinnostunut sanomastasi. Jee! Jatka samaan malliin!


- L





Kuva: Linnea Hällström
P.S. Kevään 2015 luentoilmoittautuminen Espoon ihmissuhdetaitoluennoille on auki. 

Tule kuuntelemaan vinkkejä livenä ja kysymään lisää juuri omaan tilanteeseesi. 
Palaute ja fiilis luennoilla on ollut erittäin jees. Aiheita löytyy laidasta laitaan:


https://ilmonet.fi/#fi/search/txt=ihmissuhdetaidot





Parhain terveisin,
Karla Nieminen

Yrityksestäni ja koulutuksistani voit lukea lisää osoitteesta
http://www.jaanmurtajat.fi

7 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Kiva, kun tuli taas pitkästä aikaa blogiin kirjoituksia! :)

Minun some-ahdistus liittyy taas oman FB-seinän päivittämiseen. Kun en ole vähään aikaan (=yli kolmeen viikkoon) laittanut päivitystä tai uusia kuvia, minua alkaa ahdistaa. Tuntuu, että on pakko päivittää jotain ollakseen olemassa ja tullakseen huomioiduksi. Tai muuten ihmiset ajattelevat, ettei minulla ole mitään elämää. FB-seinä on se julkinen itsemme markkinointi-väline, mikä on OSA MEITÄ.

Olen myös kriittinen siitä, mitä julkaisen ja miltä FB-seinäni kokonisuudessa näyttää. Minua alkaa ahdistaa, jos en ole pitkään aikaan käynyt koko seinääni läpi, ja ehkä poistanut turhia vanhoja päivityksiäni/kuvia. Häpeän jollain tavalla itseäni enkä tavallaan edes halua että muut katsovat profiiliani. Tämä häpeä ei edes ole aiheellinen, sillä minulla on melko paljon kavereita, kuvia matkoilta jne.

Suurin pelkoni päivitysten/kuvien laittoon on se, etten saa tarpeeksi tykkäyksiä. Olen tyytyväinen vasta, jos päivitykseni saa yli 20 tykkäystä, mikä sekin on mielestäni aika vähän verrattuna moniin muihin. Minulle tykkäysten määrä on merkki siitä, että olen pidetty ja jos tykkäyksiä ei tule, se on merkki että olen epäsuosittu ja huono ihminen. On tosi noloa, häpeällistä ja surullista jos varsinkin profiilikuvassa on vain muutamia tykkäyksiä.

Ahdistaa kyllä taas vaan niin pirusti, kun en ole kuukauteen päivittänyt mitään..

Anonyymi kirjoitti...

Lisäyksenä edelliseen, olen koko elämäni elänyt aika epäsuosittuna ihmisenä. Nään tykkäykset eräänlaisena hyväksynnän ja suosion pokaaleina, joita ihmiset (varmasti muutkin kuin minä, mutta eivät sitä vain ääneen sano) pakonomaisesti keräilevät. Ei Facebook mikää huoleton paikka ole, vaan täynnä itsensä esittelyä, suosion kerjäämistä ja itsetunnon pönkitystä. Eräs ystäväni sanoi suoraan, että hän julkaisee sinne vain saadakseen tykkäyksiä ja syntymäpäivässä parasta on Facebookin synttärionnittelut joita hän laskee ja joita tulee aina saada enemmän kuin viime vuonna...

Anonyymi kirjoitti...

L: Ehdottomasti hyviä neuvoja Karlalta! Lyhyet, nopeat vastaukset ovat aina suositeltavia. Ei todellakaan tarvitse kirjoittaa kaikkien sääntöjen mukaista proosaa. Sano vaan mitä mieleen tulee. Saa sanoa myös että tähän on vähän vaikea vastata, joten annan nyt lyhyen vastauksen.

Varsinkin jos joku viestittelee sinulle enemmän kuin itse haluat viestitellä hänelle, ei kannata olla niin huolissaan, jos joskus vastaus unohtuu. "En halua puhua kanssasi" menee melko hyvin perille! Mutta ei sekään kaikkia pysäytä, jos he kokevat asian erityisen tärkeäksi. Joskus olisi vain hyvä saada juttu loppuunkäsiteltyä mahdollisimman pian, niin ehkä syytä myöhempiin yhteydenottoihin ei enää ole. Riippuu asianlaadusta, mutta jotkut ongelmat vaativat pitkiä viestejä...

Minusta tosin jossain tapauksissa on parempi olla hieman tyly kuin vaivihkaa vihjailla viestittelyn vähentämistä. Suoraa puhetta on vaikea ymmärtää väärin. "Sano mitä ekana mieleen tulee" pätee minusta tässäkin. Jos ekana tulee mieleen "Oletko sinä nyt ihan tosissasi" nähdessäsi taas yhden kolmen sivun pituisen viestin samalta henkilöltä, senkin voi sanoa, kunhan muuten on asiallistakin sanottavaa.

Kaiken kaikkiaan, älä ota siitä niin stressiä, L. Somettaminen ei ole niin vakavaa. Kuulostat todella paljon eräältä henkilöltä, jota itse olen joskus vaivannut viesteilläni. Tästä näkökulmasta voin vakuuttaa, että jos jotakuta kiinnostaa viestitellä sinulle vaikka et aina vastaisikaan, vastauksen laadulla ei ole väliä. Voit vastata nopeasti ihan mitä vaan, ja tämä henkilö arvostaa sitä.

On täysin OK ajatella myös omaa hyvinvointiasi. Ja jos siis oman hyvinvointisi vuoksi jää täysin vastaamatta, tämä kyllä myös välittää toivotun viestin. Jos et halua puhua jonkun kanssa, ei tarvitse stressata annatko nyt sellaisen kuvan ettet halua puhua hänen kanssaan, koska sehän on aivan oikea kuva. Loppujen lopuksi rehellisyys on parempi kaikille. Aina ei voi välttyä ihmisten loukkaamiselta, vaikka olisi maailman mukavin ja kärsivällisin ihminen.

- E

Karla Nieminen kirjoitti...

Kiitos näkökulmasta E! Muuten olen aika samoilla linjoilla, mutta en suosittele vastamatta jättämistä. Ihmiset joskus loukkaantuvat siitä paljon ja kehittelevät mielessään ihan uskomattomia todella negatiivisia syitä, miksi joku ei ole vastannut heille. Näillä syillä ei välttämättä ole mitään tekemistä todellisuuden kanssa ja ne ovat paljon vakavampia kuin oikea syy. Esim. juuri joku voi olla väsynyt eikä siksi jaksa vastata, mutta ilman vastausta jäänyt vastapuoli voi ajatella "hän vihaa minua ja halusi näpäyttää loukkaamalla jotenkin". Parempi siis vastata jotain ja tosiaan vaikka kertoa melko suoraankin, mikä tilanne on.

Karla Nieminen kirjoitti...

Ensimmäiselle kommentoijalle:

Iso kiitos kommentista! Tuo pulma mietityttänee montaa ihmisistä. Siihen pätee osin sama vinkki kuin muuhunkin someviestittelyyn: rima alas, niin kaikki helpottuu. Kun päivityksiä tulee enemmän, ei yksittäisen päivityksen laatu ole niin tärkeä ja niiden kirjoitteluun tottuu muutenkin enemmän. Somessa on hyvä olla esim. viikottain aktiivinen, niin yhteydenpito ja muiden muistaminen sinua kohtaan helpottuu. Parempi siis julkaista jotain pientä useammin kuin täydellisiä lomakuvia parin kuukauden välein.

On tosiaan hyvä olla jollain tasolla tietoinen, mitä omalla someseinällään on. Itse pyrin jakamaan sellaista sisältöä, jonka voin seinälleni jättää lopullisesti. On mielestäni hieman ärsyttävää, kun joku poistaa säännöllisesti kaiken vanhan sisältönsä. Siitä tulee vähän vainoharhainen ja myös etäinen kuva. On myös ikävää, kun vanhat keskusteluketjut kuvissa menevät ihan sekaviksi, kun joku käy poistamassa omat (aivan julkaisukelpoiset) vanhat kommenttinsa sieltä välistä.

FB-seinä on tosiaan osa omaa markkinointia. Tämä on hyvä tiedostaa, koska se ihan oikeasti vaikuttaa siihen mitä meistä ajatellaan. Neuvon ihmisiä laittamaan oman facebookinsa jotenkin kuntoon: lisäile sinne tutut kaverit, pari hyvää kuvaa, vähän tietoa harrastuksista ym., koska kummasti se helpottaa uusien kaverien hankkimista. Ykkössijalla kannattaa kuitenkin pyrkiä pitämään se, mitä ihan oikeasti elämässään tekee. Olen nähnyt, kun jokin tilaisuus (vaikka synttärijuhlat) menee ihan pilalle, kun ykkösprioriteetti on saada hyviä kuvia, jotta voi somessa näyttää, että olisi ollut hauskaa. Jos sometteluun olisi keskittynyt tilaisuudessa vähän vähemmän, niin olisi voinut olla ihan oikeasti hauskaa.

Tykkäyksien idea on juuri tuo: joku tykkää sinusta ja se tuntuu kivalta. Onhan niitä kaikista kiva saada, jos ollaan rehellisiä. Jos haluat poistaa jonkin päivityksen, joka ei mielestäsi ole saanut tarpeeksi tykkäyksiä, niin siitä vaan. Se on sinun fb-seinäsi ja saat tehdä sillä mitä lystää. Itse en halua stressata tykkäysmääristä. Jossain postauksessa on enemmän tykkäyksiä ja jossain vähemmän ja entäs sitten. Jos haluat lisää tykkäyksiä, niin hyvä tapa on tykätä enemmän muiden sisällöstä. Yllättävän moni hermoilee, kun omissa kuvissa ei ole muka riittävästi tykkäyksiä, ja ei kuitenkaan itse juurikaan tykkää tai kommentoi muiden sisältöä. Vastavuoroisuus toimii tässäkin.

Kuten itsekin huomaat, taidat antaa hieman turhan paljon huomiota sille montako tykkäystä kuvassa on tai ei ole. Ei se yksittäinen kuva tykkäyksineen juuri mitään mistään kerro tai muuta mitään tässä maailmassa tai edes sinun elämässäsi suuntaan tai toiseen. Joskus joku menee putkeen ja joskus ei. Kaikissa on virheitä, kaikilla on hyviä ja huonoja hetkiä... Fb-algoritmit lisäksi heittelevät kuvien näkyvyyttä ihan miten sattuu eli joskus oma kuvasi vain pompsahtaa kaikkien feediin ja joskus taas fb päättää näyttää sen vaikka vain 5 kaverillesi. Tärkeintä on kuitenkin oikea elämä, josta fb voi toivottavasti olla mukava vilaus, eikä niin, että elämäsi tarkoitus on näyttää hyvältä fb:ssä. Muita ihmisiä profiilisi laatu ja kuvasi tykkäysmäärät kiinnostavat lisäksi yllättävän vähän: he keskittyvät hermoilemaan omasta elämästään ja fb-seinästään.

Toivottavasti löydät rennon nautittavan tasapainon fb-yhteydenpidon ja oikeasta elämästä nauttimisen välille. Et varmasti 20 vuoden päästä mieti "voi kun olisinkin saanut lisää tykkäyksiä siihen yhteen lomakuvaan." ;)

Anonyymi kirjoitti...

Kiitos vastauksesta! :) Tuo siinä vähän stressaakin,kun pitäisi olla päivittämässä melkeinpä joka viikko,vaikkei oikein meinaa keksiä mitään. Mutta ehkä tässä sitten jotain keksii.

Karla Nieminen kirjoitti...

Ole hyvä! Vinkkejä siihen, mitä voi jakaa: Kannattaa ensisijaisesti miettiä elämäänsä kivoja tekemisiä (työprojekteja, harrastuksia ym.), joista toissijaisesti voi joskus irrota jotain jaettavaa somessa. Arkisetkin jutut voivat olla muille mielenkiintoisia, jos ne on kirjoitettu hyvällä asenteella tai mukana on vaikka joku pieni tilaisuus oppia uutta, hauska sattuma ja/tai kuva. Voit myös jakaa muiden sivujen sisältöä tai muita valmiita kirjoituksia/linkkejä eteenpäin. Välillä on myös ihan ok pitää taukoa: jos huvittaa ja tuntuu siltä ettei jaksa vaikka kuukauteen mitään päivittää, niin mitä sitten. Ei se niin tarkkaa ja oleellista ole, se on vain somea. :) Mukavaa vuotta 2015!

Lähetä kommentti

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...