23. maaliskuuta 2011

Voittamisen vaikeus

Häviämisen kestäminen on hankalaa, mutta voiton vastaanotto se vasta vaikeaa onkin. Tämä pätee niin urheilussa ja ihmissuhteissa kuin töissä tai opiskelussakin. Epäonnistumisen inhottavuus on monelle tuttu juttu, mutta onnistuminenkin on yllättävän haasteellista. Minäkuvan muutos tavoittelijasta onnistujaksi ei tapahdu automaattisesti.


Saamattomuus on varmojen epäonnistumisten kalastelua

The Now Habit:
A Strategic Program for
Overcoming Procrastination
and Enjoying Guilt-Free Play

Jos ihminen ei kestä häviämistä, hän ei uskalla yrittää mitään. Saamattomuuden syy on usein epäonnistumisen pelko, eikä esimerkiksi ajan puute tai liian hyvä tv-sarja (Neil Fiore: The Now Habit: A Strategic Program for Overcoming Procrastination and Enjoying Guilt-Free Play). Tiedän esimerkiksi lukiolaisen, joka jättää lukematta kokeisiin, koska silloin saa varmasti huonon numeron eikä tulos tällöin tunnu häviöltä. On siis erittäin hyödyllinen taito kestää niin häviöitä kuin myös sitä epävarmuutta, jonka häviön mahdollisuus tuo. 


Onnistumisen mestarit, kuten vaikkapa Larry King (How to Talk to Anyone, Anytime, Anywhere), korostavat kilpaa epäonnistumistensa ja häviöidensä tärkeyttä ja välttämätöntä suurta määrää. Ensimmäinen askel kohti voittoa on siis häviön mahdollisuuden hyväksyminen ja useiden häviöiden kokeminen. Häviöihin totutteluun ihmissuhteissa on monenlaisia tekniikoita: esimerkiksi ammattimaiset pokaajat nolaavat itsensä aluksi niin rajusti, että sen jälkeen ei enää mikään häpeä tunnu miltään (Neil Strauss: The Game), kun taas Amerikan parhaaksi verkostoitujaksi tituleerattu Keith Ferrazzi (Never Eat Alone) hokee itselleen ”Pahin, mitä kukaan voi sanoa on ei” ja puskee eteenpäin. Mikael Junger turrutti itsensä eroon häpeän tunteesta mm. laulamalla huonoäänisenä paljon karaokea. Kun häviöihin on turtunut, on jo päässyt lähemmäs voitoista nauttimisen euforista tilaa.




Pidätkö itseäsi voittajana? 

Mahdollinen voitto tuo kuitenkin eteen uuden haasteen: ennen onnistunutta voittoa on vielä osattava asettaa itsensä voittajan rooliin. Se ei tapahdu näin: Kun sukulaistani pyydettiin treenaamaan keilauksen maajoukkueeseen, ei hän viitsinyt mennä ”kun ei se kuitenkaan olisi toiminut”. Kun kävin teininä treffeillä olin aina varuillani, koska ”eihän se kuitenkaan ihan hirveesti ole musta kiinnostunut”. Koulussa juoksutestissä juoksin pari viimeistä kierrosta naurettavan hiljaa, koska ”eihän mitenkään ole mahdollista, että mulle tulee parempi tulos kuin tolle yhdelle juoksua harrastavalle tytölle”. Jos saat tilaisuuden, joka tuntuu liian hyvältä ollakseen totta, niin anna mennä. Ehkä pääset kokemaan jotakin ikimuistettavaa ja ainakin voit oppia paljon uutta. 

Onnistujan rooli on usein otettava itse itselleen, mikä ei ole kaikille helppoa. Itsensä voi saada asennoitumaan oikein voittoon ja menestykseen esimerkiksi mielikuvaharjoittelulla. Usein hyvän tyypin ja rivijantterin ero ei ole tiedoissa vaan siinä, että hyvä tyyppi ansaitsee onnistumisen omasta mielestään ja rivijantteri ei. Kuitenkaan mielikuvaharjoittelussasi tai tavoitteestasi muille kertoessasi et saa sortua siihen, että pidät tavoitettasi jo saavutettuna, sillä tämä heikentää suoritustasi (Derek Sivers @TED: Keep your goals to yourself). Keskity siis siihen, että näät tavoitteesi mahdollisena, ja siihen, että tiedät keinot tavoitteen saavuttamiseksi. Go!


P.S. Aiemmat postaukseni ovat kuulema paitsi ihan mielenkiintoisia niin myös ”pitkiä kuin maratoni”. :) Yritän jatkossa kirjoittaa pienemmissä erissä, niin tekstit ovat nopeampia lukea ja myös ilmestyvät useammin. Keep them comments coming!

 

Parhain terveisin,
Karla Nieminen

Yrityksestäni ja kursseistani voit lukea lisää osoitteesta
http://www.jaanmurtajat.fi


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...